Babies (France 2010)

Babies (France 2010)
2010-06-06 15:33:01


6 sariin 1-nd hiisen hamgiin sonirholtoil zuil maani bailaa. Umnu ni el kinog kino garah surgaar baahan trial uzeed, official site uudaas ni kinonii hesguudiig uzsen baisan tul yag butneer ni uzsen chini ter bogino bogino gaihaltai muchuud arai urtaar urgeljilj kife-tai, kinonii tsag hurdan ungurluu.

Sonirholtoi, ontoslmoor sanagdsan zuils:

- Hamgiin sonirholtoi, uzeh yum ikhtei baisan ni yaah argagui Mongol, Namibi ulsiin huuhduudiin amidral baiv.

- 4 huuhdiin gants huu ni Mongol jaal Bayarjargal bailaa.

- 4 huuhdees 3 ni geriin tejeever muurtai, 1 ni nohoitoi. Mongol huuhed deer ni nemeed uher, yamaatai baiv.

- Japan, Amerik ger buld eejees gadna etsguud ni huuhdee usguhud neleed oroltsoj barag l huuhdee bainga haraan doroo bailgaj baigaa haragdav. Harin Namib, Mongol huuhduud ikhevchlen uuruu uursdiiguu zugaatsuulaad gadaa nar salhind mulhuud, guigeed duraaraa taarldsan yumaaraa toglood l yavj baina.

-Japan huuhdiin neg goldoo nuhdee havtgai modnuudiig gol ruu ni hiideg togloomiiig togloj baigaa ni ikh hugjiltei sanagdsan.Bur dahin dahin oroldood oruulchihna tegeed l uuruu bolhidoj baigaa nuhnees ni gargachihaaraa uur ni aimaar hureed aragshaagaa savj unaal, tegsnee huluu urguj shal tsohiod ayagui hicheengui bas aimaar shartai.

-Amerik huuhdiin banana tseverlej idej baigaa ni ikh nyambai, ikh sonin baiv. Bas eejiigee geriin ajil hiij baikh hoorond ni deereesee rezinen sundag uaytai sandal deer baigaa ni baletchin shig ikh huurhun baisand humuusiig teselgui ineej baiv.

-Namib eejiin huuhdiin baasaa tseverlej baigaa ni ikh sonin bailaa.

-Namib, Mongol huuhdiin ah nartaigaa zodoon hiij baigaa heseg ni bas humuusiig baahan hugjuusun.

-Kinon deer harhad Namib huuhed mash hurdan huld orood Mongol huuhed gaihaltai ni hamgiin suuld huld orj baina lee.

Yer ni hudlaa unen yum holoid hiisverlesen zohioson kinonuudiig bodvol yag amidral deerees haruulsan setgel hudulgum muchuudeer duuren uchir hunii setgeliig ikh tataj chadaj baina lee.

Nairuulagch Thomas Balmes-iin Time-d ug kinonii talaar ugsun yariltslagiig unshval ikh sonirholtoi yariltslaga bolson baikh yum. Yaagaad gantshan Mongol huuhdiin turultiig haruulsan yum bol geed gaihaj bsan yum. Tegsen chini manai kino turultiin tuhai kino bish, harin tednii usult hugjliin tuhai uchraas het olon turultiig haruulah ni too much boloh geed bsan gej hariulj. Gehdee minii bodloor busad ni yalanguay Japan, amerik eej nar zuvshuuruugui baij medne. Hehe muuhai hardav.

Ta uuruu etseg hunii huvid yu surav gesen chini, hugjiltei orniihon bid heterhii huuhdee uidaahgui geed bainga zavgui bailgadag. Getel Mongol Namib 2 huuhdiin baidlaas harahad huuhdiig uuruur ni bailgah, tedend uuruu uuriinhuu tsagiig husseneeree unguruuh bolomjiig ni olgoj baikh heregtei yum shig sanagdsan gej hariulsan ba.

Aan bas Amerik huuhdiin jishee dundaj amerik ailiin tusgal bish baina gej shuumjluulsen yum bilee. Zurag avaltiin uyed baby nar yalanguya ehnii 6 sard mash ikh untdag baisan tul sonin sodon yum bolhiig ni huleegeed zugeer huleej suuh ikh hetsuu sanagdsan tuhai yarisan baina. Gehdee 4 huuhdees hamgiin energetic ni Nomibi ohin baisan buguud udurjin dagaj guih bolj baisan buguud 3 tsag bichleg hiisnii daraa l tsaashaa ajillah tenhelgui boldog gesen baina.

Mongol huuhdiig heterhii zund ni ohidog, yalanguya uhren dund gantsaaraa baij baigaag ni harah Frants nairuulagchiin huvid ikh hetsuu, stresstei sanagdaj bichleg hiihee zogsooh shahsan gesen. Gehdee daraa ni harahad ene heseg kinonii hamgiin gaihaltai heseg bolson unelsen aj.

Kino bichleg hiih yavtsad huuhduud camer gegch zuiliig ogt anzaarah zavgui usch boijij baisna buguud suuldee uhaan orood camer luu egts haraad ireh tsagt ni kino ni duusah tsga bolsniig nairuulagch oilgoson baina.

Read more: http://www.time.com/time/arts/article/0,8599,1986765,00.html#ixzz0ps9PCea8