Da Vinci Code (book)

Da Vinci Code (book)
2008-12-12 22:38:36

Da VInci Code nomiig unshih yavtsdaa neg sonirholtoi facttai taniltsav. Christiin shashin 4r zuund Christiin tuuhiig erh medel, huchnii tuluu bible-iig zasvarlasan baidag buguud ertni huchirheg 2 haadiin ur udam boloh Jesus (aldart Solomon haanii udam), Mary Magdalene (Benjaminii udam) hoyoriig ehner nuhur baisniig, ter baitugai Sarah gedeg ohintoi baisan unen tuuhiig darj, nuusan baidag yum baina. Harin shine tuuheeree Mary Magdalene-iig biye unelegch hemeen chrisiitn shashintnuudad surgah bolson baina. Jesus Mary Magdalene -d ikh hairtai, uuriin daguuluudaas iluu itgedeg baidan ni zarim daguuluudiinh ni durguitsliig ikh hurgedeg baisan baina.

Gevch ene buh Christiin uneniig nomong uguulsneer negen haanii udmiin hunii uusgen baiguulsan nuuts bulgemiinhen hamgaaldag buguu hezee neg tohiromjtoi tsagt buhniig delgeh zorilgotoi. Delgeh udur ni Christiin shashnii hudal huurmag ilerch odoogiin huchirheg sumuuded tugsgul ni ireh uchirtei aj. Terhuu nuuts bulgem ni 4r zuunaas unuugiin orchin uyeiig hurtel nuutsaa mash nariin arguudaar hadgalj irsen baina. Leonardo Da Vinci bol ene ertnii nuuts bulgemiin gishuun baisan buguud buteeluuddee jinhene Jesus-iin tuuhiig ajigch gyarhai humuust bol ajiglagdahaar bainga tusgasan baidag ajee. Daraah The Last Supper hemeeh zurgan deer 13 eregtei hun baidag gejhumuus itgedeg, getel unendee Jesus-iin baruun gar tald baigaa ni Mary Magdalene yum baina. 1954 onoos umnuh zurguud albaar balartuulj emegtei hun gedgiiig ni taniulahguigeer humuust haruuldag baisan aj. Ternees hoish sumuudiin unen zurgiig horigloh chadvar hureheee bolison baikh. Azaar bid 2000 ond bgaa bolohoor eniig medeh huvi tavilantain baina.



Jesus suuliinhee oroin hooliig dagaldagchdiin hamt zoogloj bui aldartai zurag.

Nomon deer uguulsneer bol ene zurga ni christiin shashintai hun buhend hamgiin tanil zurag bolovch humuus neg ni emegtei hun ter tusdaa jesusiin ehner gedgiig ogt tusuuluugui yavdag.

1. Jesusiin baruun gar taliinh ni tuunii ehner Mary Magdalene. Yag zursun ungutei huvtsaslasan (tuhain uyed hosuud ingej huvtsaslah ni elbeg baij), guyaaraa niilsen bolovch biyeree salsan zaitai baigaa ni ter 2 salgah gadnii huch biig haruulsan aj.

2. Mary Magdalene-iin huzuug herchih surduulsen mayagtai garsan gar tuuniig hamgiin eserguutsegt Saint Peter-iinh yum shig haragdaj baina. Getel unendee zurag deerh gariig sain toolvol neg gar iluu baidag baina. Ter tegehleer Saint Peter-iinh bish harin Christiin sumiin ayul zanaliig haruulsan yum ba.

3. Zuragnii tuv hesegt M useg haragddag gej baigaa. Terniig olj harj chadsangui. Ter ni Mary Magdalene -iin ehnii useg baij magadgui gegddeg gehdee yaag zuv tailbar esehiiig hen ch medehgui gene.

4. Mary Magdalene Jesus 2iin hoorondiin zai ni V gesen nuuts "emegtei" gesen symboliig haruuldag.

Christuud hediiigeer sain zuil ikh hiisen bolovch bas muu zuiliig bas chamlaltgui hiij irsen tuhai ene nomond uguuldeg. Yalangya emegtei burhad, huchirheg emegteichuudiig yamagt darj, ustgaj, daisnaa hemeen uzej irsiin baina. Gehdee tuuhchid sudlaachid bolon azaar ustgagdalgui nuugdan uldsen neg sudar nomuud mer ser oldsonii ulmaas ene talaar humuus medej ehleh bolomjtoi bolson baina. Herev nuuts bulgem nuutsaa delgevel nuuts sudruud bolon ter baitugai nuutsbulgemiin hamgaalan irsen Jesus-iin ur udmiinhan niited il boloh ajee.

(Enehuu bichleg ni zuvhun nomnii uil yavdlig yag ter baidlaar ni gaihaj uran nariiniig ni gaihaj bishrehdee huvaaltsaj baigaa yum shuu. Bi Christiin shashintan ch bish mun ene talaar medlegtei negen ch bish gedgiig mini oilgono biz dee.)